Linkkivinkki - Sweetpeatoad

Esittelen teille lyhyesti linkkivinkkini eli Sweetpeatoadin. Kyseessä on uniikkeja ja käsintehtyjä hattuja, jotka ovat siis myynnissä. Itse inspiroiduin suunnattomasti kyseisistä hatuista. Alla on muutama kuva inspiraationlähteeksi. Kuvat ovat kyseiseltä sivustolta.

Hauskaa pääsiäistä!

Koristelimme tyttöjen kanssa (kaikki alle esikouluiän) virpomisoksia sekä munia. Tai kuten vanhin tytöistä sanoi, tuunasimme munia. Haluan näiden lasten töiden kuvilla toivottaa kaikille hyvää pääsiäistä. Ja jos kaipaatte, jotain todella upeaa, käykää vilkaisemassa Lauran verstasta.

Nuken GrannyJacket

Olen todella ylpeä itsestäni. Minulla on tarjota teille ensimmäinen tekemäni ohje; Nuken GrannyJacket.

Teen useastikin neuleita, lähinnä pipoja ja sukkia, oman mallin mukaan ja työstän mallia neuloessani. Mutta en koskaan ole kirjannut mallia ylös enkä vartavasten sunnittelut mallia tiettyä käyttötarkoitusta varten. Ajatus lähti liikkeelle ongelmasta. Minun piti neuloa jo kauan himoitsemani Hertta - myssy, mutten löytänyt sopivia puikkoja. Oli siis keksittävä jotain tilalle enkä halunnut aloittaa uutta, isoa työtä (saatika työstää vanhoja keskeneräisiä töitä). Minulla on pienehkö pussillinen isoäidinneliöitä, joita en tule käyttämään suunnitellussa peitossa ja minulla on myös iso kassillinen 7 veljestää useassa eri värissä. Jostain minulle putkahti ahaa-elämys, nuken takki. Tyttöjä on neljä, BabyBjörn nukkeja kaksi ja nukeilla ei ole vaihtovaatteita.

Virkkasin nuken takin illassa. Malli on simppeli, mutta lopputulos on todella ihana. Kuvat eivät anna jakulle täyttä oikeutta. Selkäosasta minulle tulee mieleen jopa 80 - luvun fiilis; olkatoppaukset ja takin selän kirjailtu kuvio. Etuosan ehdoton juttu on kierrenyörit, jotka kruunaavat jakun ilmeen. Nuken GrannyJacket ohje on pdf - muodossa ja nyt enää toivon osaavani linkittää ohjeen teille jaettavaksi. Enjoy!

Sinne sun tänne

Ihastuin Jaanan Koukutettu-blogissa olleseen Here & there-pipoon. Mallihan on alunperin Ravelrystä Veera Välimäen tekemä. Malli näytti aika simppeliltä ja tarkoituksenani oli käyttää eri lankaa kuin alkuperäisessä ohjeessa, joten päätin olla avaamatta ohjetta ja neuloa oman mallin mukaan. Kunnia myssystä kuuluu kuitenkin täysin Veeralle.

Lankana on Cascaden Venezia Worsted, jossa on 70 % merinovillaa sekä 30 % silkkiä. Tämä oli ensimmäinen silkkilankani ja voin taata, että lisää on tulossa. Villan ja silkin yhdistelmä on juuri sitä mitä olen viime vuosina haaveillut! Olen käyttänyt lähinnä Novitan lankoja ja peruslankani kaikkeen on ollut 7 veljestä. Seiskaveikkaan minulla on viha-rakkaussuhde; haluaisin käyttää muuta, mutta langan paksuus tuntuu sopivan kaikkeen. Silkki tuo villan sekaan ihanaa pehmeyttä ja kiiltoa (tosin kunnollisella merinovillalla on oma osuutensa asiaan). Tuntuu jopa siltä, että Venezia Worsted langalla ei pysty saamaan huonon näköistä ja epätasaista pintaa.

Here & there - pipo on helppo tehdä. Työ on jouhevaa, mutta myös puuduttavaa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin kaivannut paksumpaa palmikkoa. Kuvissa pipo on vielä käsittelemätön, eli suoraan puikolta valmistuneena kuvattu. Palmikko on tehty intarsiaa hyväksi käyttäen ja lähinnä täytyy vain pitää huolta siitä, ettei kiristä takana kulkevaa lankaa liikaa. Uskoisin, että pienen käsittelyn jälkeen palmikko näyttäisi paremmalta.

Lopputulos on ihan kiva. Olisin toivonut upeaa, joten jäi vähän huono fiilis. Parin päivän ajan halusin myssyn pois puikoilta, jotta saisin tehtyä jotain muuta. Sääli hyvän langan puolesta.

Auringon ja uuden ulkoasun kunniaksi

Neuleita on työn alla, mutta uuden ulkoasun kunniaksi on julkaistava päivitys. Ja mikäs sen ihanempaa kuin kevätaurinko ja kevään ensimmäiset kukat. Nämä kuvat ovat vielä sisätiloista, koska kamera on lainassa, mutta parvekkeella on ihasteltavana kevään ensimmäinen istutus. Kenties siitä kuvia myöhemmin.

Spread your Wings

Mulla oli viikon reissu tiedossa ja siihen piti etsiä sopiva reissuneule. Kriteerit olivat selvät: yksinkertainen ohje, pyöröpuikot, lankavaraston tyhjennys ja työtä viikoksi. Olin törmännyt useammassa blogissa Wingspan-huiviin ja jokaisessa sitä kehuttiin maasta taivaisiin. Itse olin epäileväinen mallin ihanuudesta, mutta poimin ohjeen kuitenkin Ravelrystä talteen. Lankavarastosta löytyi kaksi kerää Novitan Nalle Marjaretki Mustikkaa. Juuri sopiva tähän projektiin.

Malli oli todellakin helppo seurattava. Ei tarvinnut laskeskella mihin oli jäänyt ja mitä tekemässä. Välillä hieman puuduttavaa, mutta langan vaihtuva väri ja lyhenevät kerrokset pitivät mielenkiinnon juuri tarpeeksi yllä. Mallin ihanuudesta en ollut varma edes viimeisen kolmion aikana. Ajattelin, että tulipahan tehtyä, mutta taitaa joutaa kaapin perälle. Viimeiset kerrokset neuloin eilen yöllä ja tänään aamulla viimeistelin. Kun katsoin valmista työtä ja sovitin sitä itselleni, niin silloin syttyi ihastus. Kun kuvasin valmista huivia, niin syttyi rakkaus. Wingspan on todellakin maineensa veroinen ja aivan ihastuttava!