Villasukka varpaista varteen

Neulon aika harvoin villasukkia varpaista varteen. Eniten sitä tulee käytettyä näiden vyyhdeissä tulevien laadukkaampien lankojen yhteydessä. Aloittamalla neulomisen varpaista voin varmistaa vyyhdin riittävyyden. Markettilankoja on helppo ostaa tarvittaessa lisää, mutta näitä pari vuotta lankakaapissani marinoituja vyyhtejä ei tahdo saada mistään. Nytkin on työn alla villasukat Handun käsinvärjätystä langasta, joten lisää ei ole eikä tule.

Varpaista aloitettu villasukka istuu hyvin jalkaani, joten voisin oikeasti tehdä useamminkin sillä tekniikalla. Jokin siinä aina vain mättää. Ehkä syynä on se, että joudun katsomaan tiimalasikantapään ohjeen joka kerta, kun taaseen perus vahvennettu kantapää tulee jo niin selkärangasta.

Monesti näkee looppaamalla neulottuja varpaista aloitettuja villasukkia. Looppaus on minulta vielä kokeilematta ja tykkään tehdä ihan sukkapuikoilla. Ja vasta nyt olen aloittanut tekemään molempia sukkia samaan aikaan. Olen sellainen jälkijunalainen näissä asioissa. 🙈

Aloituksen tykkään tehdä Judy´s magic cast-on tekniikalla. Ohje on englanniksi ja siinä on suhteellisen helposti ymmärrettävät kuvat mukana. Silmukoiden luominen aloitetaan tekemällä normaali vetosolmu yhdelle puikolle. Aloitettaessa pidetään kahta puikkoa oikeassa kädessä ja langan pää kiertää vasemman etusormen ympäri ja neulottava lanka vasemman peukalon ympäri. Vetosolmu on ylemmällä puikolla, joten alempaan puikkoon koukataan lanka peukalon kohdalta. Sitten koukataan ylempään puikkoon silmukka etusormen puoleiselta langalta. Judyn kuvat selventävät asian hyvin. Silmukoita tehdään yhteensä 16 eli 8 / puikko.

Silmukoiden luomisen jälkeen seuraan Neulistin ohjeen mukaisesti. Neulon ensin yhden kerroksen ympäri ja aloitan vasta sitten lisäykset. Ensimmäiseltä puikolta neulon yhden silmukan ja teen oikealle kaartuvan lisäyksen (poimi silmukoiden välinen lanka puikolle työntämällä vasen puikko sen alle takaa ja neulomalla tämä langankierto etureunasta oikein). Neulon ensimmäisen puikon loppuun ja toiselta puikolta, kunnes siinä on yksi silmukka jäljellä. Tähän tulee vasemmalle kaartuva lisäys (poimi silmukoiden välinen lanka puikolle työntämällä vasen puikko sen alle edestä ja neulomalla tämä langankierto takareunasta oikein). Neulistikin esittää asian kuvallisesti, mikä auttaa hahmottamista. Kolmas puikko neulotaan kuten ensimmäinen ja neljäs kuten toinen. Ensin teen lisäyksiä joka kerroksella kolme kertaa ja tämän jälkeen joka toisella kerroksella, kunnes silmukoita on haluttu määrä. Näihin villasukkiin tein 64 silmukkaa. Kärjestä tulee todella hyvin jalkaani istuva.

Huomenna minulla alkaa taas koulu, joten otin tänään kaiken irti pienestä omasta ajastani. Päädyin siivoamisen ohella neulomaan ja katsomaan samalla Netflixistä The Crown - sarjaa. Siihen jää koukkuun.

Neulottu palmikkokori

Minun piti pitkän aikaa tehdä huovutettu kori lankoja ja keskeneräisiä töitä varten. Varsinainen lankavarasto vie monta muovilaatikkoa, mutta korissa olisi parhaillaan käytössä olevat langat näkyvillä ja helposti saatavilla. Kun Novitan kesä 2012- lehti tipahti postiluukusta, huomasin paljon kauniimman korin. Hankolangasta neulottu kori, jota koristaa palmikko. Kesäyön hullutuksen myötä tartuin tuumasta toimeen.

Kori on neulottu kaksinkertaisella Hankolangalla lyhennetyin kerroksin. Korista oli jo aikaisemminkin puhetta, mutta nyt näet korin käytännössä. Neulepinta on todella kaunista, mutta itse haluaisin korin olevan jämäkämpi. Ainakaan minulla kori ei pysy pystyssä tyhjänä. Lankakerien kanssa kori näyttää kauniilta, mutta kori on täysin muotoiltavissa ja venytettävissä kerin muodon mukaisesti. Kaunista, muttei täydellistä. Ehkä minun pitäisi tehdä se huovutettu korikin joskus. Huovutuskokemukseni ovat niukat, enkä ole ollut lopputuloksiin täysin tyytyväinen. Olisi jo aika ottaa uusintamatsi huovutuksen kanssa. Sitä ennen tulossa on kuitenkin näitä KYH päivityksiä.

Juu... Ja kaheli kun ollaan, niin olen mukana myös KyJyssä.

Vauvan raitamekko

Todennäköisesti viimeiseksi jäävä jämäkuun työni on vauvan raitamekko. Ohje on samaisesta lehdestä kuin kevätperhonen eli Kauneimmat Käsityöt heinä-elokuu nro 4 2010. Raitamekko jäi odottamaan kruunuvillitykseni alle, mutta nyt on työ saatettu päätökseen. Ja todellakin edellinen päivitykseni koski tätä kyseistä mekkoa.

Malli on simppeli. Alhaalla on neulottua pitsiä koristeena, loput on perusneuletta. Viimeistely on tehty pinkillä rapuvirkkauksella. Tein rapuvirkkausta ensimmäistä kertaa kevätperhosen kohdalla ja jälki on vielä sen mukaista. Reunuksesta tuli hieman epätasainen, mutta ensimmäisen pesun jälkeen saattaa hieman tasoittua. Rapuvirkkaus on ihan kätevä tapa tehdä siisti reuna.

Mekko on muutoin valmis, mutta vielä napit puuttuu. Mallina on reilu vuoden ikäinen ja hänellä mekko menee polviin. Tein raitamekon nimenomaan sillä ajatuksella, että nyt menee mekkona ja myöhemmin tunikana tai liivintapaisena. Ja malli ei todellakaan ollut yhteistyöhaluinen, mutta jonkinlaista kuvaa saatiin.

Lankana olen käyttänyt perusseiskaveikka ja oli todella hilkulla, että lanka riitti. Piti loppumetreillä jo miettiä tarkkaan, miten raidat mitoitan ja millä langalla. Olen todella iloinen seiskaveikan kulutuksesta, koska minulla on siihen lankaan viha-rakkaussuhde.

Koiran palmikkopusero

Olen aina ollut huvittunut ihmisistä, jotka väkertävät koirilleen kaikenlaisia hörhelövaatteita. Ymmärrän vain käytännöllisen, lämmittävän ja käytännöllisistä syistä ostetut koiran vaatteet. Silti päädyin neulomaan koiralle puseroa, vaikkei meillä ole koiraa. Miksi? Sitä voisin osittain ihmetellä itsekin, mutta syyt ovat hyvinkin yksinkertaiset. Joulu läheni ja minun piti keksiä hyvä, henkilökohtainen ja saajalle tärkeä lahja. Saaja on aikuinen, jolle koira on tärkeä, joten valinta oli sen osalta helppo. Jotain koiralle. Minulla oli joulun alla aivan uskomatan neulomissyyhy ja kutinaa piti saada jotenkin raaputettua. Lahja ei aivan jouluksi valmistunut, joten se ilahdutti lähempänä ystävänpäivää.

Neuleohje on Drops Designin sivuilta. Ohjeessa on käytetty Karisma-lankaa, mutta himon iskiessä minulla ei ollut aikaa käydä lankaostoksilla, joten oli taas käännyttävä varaston puoleen. Harkitsin useampaa eri lankatyyppiä, mutta päädyin taas ikuiseen hätälankaani seitsemään veljekseen. Seiskaveikkaan minulla on viha-rakkaussuhde. Haluaisin tehdä jostain muusta langasta, hieman pehmeämmästä materiaalista, mutta seiskaveikka on pätevä peruslanka, joka sopii aivan kaikkeen. Muokkasin ohjetta langan muutoksen takia sopivammaksi, pääasiassa kuitenkin olen noudattanut dropsin ohjetta xs-koossa.

Tulokseen olen ihan tyytyväinen. Työ oli nopea tehdä, johtuen tietysti koiran koosta. Kuvissa palmikkopusero on kuvattu lelukissan päällä, jolle pusero oli hieman liian iso. Kuvista ei siis saa kovin hyvää kuvaa. Olen nähnyt kuvan palmikkopuserosta lahjan saajan yllä ja aika sopiva siitä tuli, vaikkei koiran mittoja ollut minulla käytössä.