Joulukalenterivillasukat

Viime vuonna joulukalenterivillasukkani jäivät kesken. Tänä vuonna en luovuttanut ja sain ne tehtyä huolimatta vatsataudista, koulu- ja joulukiireistä, niskan jumiutumisesta ja kaikesta muusta sähellyksestä. Olen ylpeä saavutuksestani. Villasukat ovat hienot ja juuri sopivan kokoiset jalkaani. Ehkä olisin voinut tehdä varteen pari kerrosta lisää, mutta viis siitä.

Joulukalenterivillasukkahan on Taimitarhan keksintöä. Joulukalentereita on toki muillakin blogeilla, mutta nyt päätin keskittyä vain yhteen. Taimitarhan Nipin julkaisuja tiesin jo entuudestaan, joten osasin odottaa sopivan helppoa ja simppeliä mallia. Toisaalta olisin halunnut, jotain esittäviä kuvioita, mutta hieno siitä tuli näinkin.

Joulukalenterisukat päätyivät suoraan puikoilta käyttöön, joten niitä ei ole höyrytetty, venytetty tai vanutettu. Pientä epäpuhtautta on siis näkyvissä. Kuvaussessio keskeytyi täysin, kun mun oma kainalonyhjöttäjäni päätti pitää minua tyynynään.

Päivän mietelause on Mike Dooleyn:

"Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen kun olet lukenut tämän."

Joulusukat

Heipähei, pitkästä aikaa!

Kyllä onkin ollut kiireinen syksy. Aika on rientänyt juosten ja siten ei ole noita käsitöitäkään paljoa valmistunut. Mutta nyt koitti koulusta sopivan rauhallinen jakso, niin pystyin osallistumaan Taimitarhan joulukalenteriin. Tämä on niin minun tyylinen joulukalenteri. Niina julkaiseen joka päivä pätkän ohjeesta ja jouluaattona ovat uudet polvisukat valmiit. Tänä vuonna oli valittavana sekä kirjoneulesukat että palmikkosukat. Vaikka tekisi mieli olla ahne, päätin neuloa ainoastaan kirjoneulesukat. Yhdeksäs luukku on nyt valmis!

Ohjeita ensimmäiseen kirjoneuleeseen

Olen itse neulonut vain muutaman kirjoneuleen. Ehkä se ei kaikkien silmissä anna minulle tarpeeksi osaamista opastamiseen, mutta toisaalta, minulla on tuoreena muistissa muutama tärkeä vinkki.

Kaiken kaikkiaan olen aloittanut kirjoneuleen neulomisen useasti. Jouluiset mysteerisukat, onteloneulelapaset, selbudeath, jokunen joulupallo, näin nyt ensimiettimisellä. Jouluiset mysteerisukat olivat ensimmäiset varpaista aloittamani ja ensimmäinen kiilakantapää. Onteloneulelapasissa tein paksummalla langalla kuin ohjeessa ja ajattelin, että siten lapasista tulisi miehen käteen sopivat. Lopputuloksena oli ennemmin jättiläisen käteen istuvat, joten purin koko homman. Selbudeatheillä on vielä toivoa. Niistä on tulossa aivan ihanat, mutta langat ovat vyyhdeissä. Vyyhdin purkaminen vie aikaa koko illan ja mielelläni käyttäisin sen ajan suoraan neulomiseen. Paksupohkeiselle saattavat tosin olla hieman naftit. Joulupallot ovat muutoin valmiit, mutta ne pitäisi täyttää.

Tästä pääsen ensimmäiseen neuvoon.


1. Valitse malli, missä ei ole mitään muuta sinulle uutta tai outoa

Älä kokeile uutta ja erilaista kantapäätä. Älä tee villasukkia, jos osaat tehdä vain lapasia. Älä poikkea ohjeen langan paksuudesta tai puikkokoosta. Jotkut saattaisivat neuvoa neulomaan koetilkun ja mittaamaan siitä oikean koon. Itse en ole koetilkkujen ystävä, vaikka varmasti kannattaisi. Jos kokeilustani tulee väärän kokoinen, niin annan mieluusti vaikka lahjaksi. Otan sen opettelun kannalta.

Jouluiset mysteerisukat olen aloittanut neulomaan aivan ihanasta väinämöisestä. Olisi siis pieni pakko saada nämä joskus valmiiksikin. Aikoinaan nämä jäivät kesken, koska ne olivat ensimmäiset varpaista aloittamani, ensimmäiset kiilakantapäällä ja ne langatkin olivat vyyhdeissä. Joulu tuli ja meni, joten nämä jäivät tekemättömien töiden kasaan. Taisin vielä laittaa etusijalle muiden joululahjat eli lisäohjeena: älä aloita jouluna.

Jouluiset mysteerisukat vuodelta 2013. Kesken. Osa kuvioista hukkuu sekaan, koska kirjoneule vaatii harjoittelua

2. Helpolta näyttävä malli ei ole aina helppo

Esimerkiksi neulomani totorot näyttävät varmasti hienoilta ja pitkät pätkät yhtä väriä näyttävät helpoilta. Nimenomaan näin ei ole. Usein aloittelijalle haastavalta näyttävä malli saattaakin olla juuri se helpoin. Kirjoneuleissa suosittelen aloittamaan mallista, missä väri vaihtuu koko ajan. Jos neulotaan viisi tai enemmän silmukkaa yhdellä ja samalla värillä, tulee langan kanssa kikkailla, ettei tule nurjalle puolelle liian pitkiä langanjuoksuja. Esimerkiksi Ulla neulelehdestä löytyy muutamia hyviä suomenkielisiä vaihtoehtoja. Aika perinteinen tähtikuvio on usein tarpeeksi simppeli langanjuoksujen kannalta. Lapasista esimerkkeinä ovat tähtilapaset, tsahkal, sekä mummon lapaset. Kun vertaat näitä vaikka totoroon, huomaat varmasti eron. Villasukista annan esimerkkinä neonwaves. Se on varpaista varteen, mutta kirjoneule on siinä kaikista yksinkertaisin.

Jos neulot kirjoneuleessa yhdellä värillä viisi silmukkaa peräkkäin (tai enemmän), joudut kietomaan eli sitomaan lankoja nurjalla puolella.

Tiheästi toistuva pieni kuvio on helpoin aloittelijalle

Totorojen vatsan pitkät pätkät yhdellä värillä ovat haastavia aloittelijoille

3. Koko

Ahneella on paskainen loppu. Useimmilla ainakin. En suosittelisi pitkävartisia, miesten kokoja, mattoja tai mitään muutakaan vastaavaa.


4. Kirjoneule ei ole joustavaa

Huomioi tämä erityisesti kun teet villasukkia. Kirjoneule ei jousta ja itse laitan sukan varteen aina enemmän silmukoita kuin muutoin pistäisin.


5. Pääväri ja kuvioväri

Pääväri on se, millä neulot pohjan tai taustan. Kirjoneuleiden tekeminen kannattaa aloittaa vain kahdella värillä.


6. Lankojen järjestys kädessä

Tästä on monta erilaista tapaa ja mielipidettä. Itse olen kuullut, että lähimpänä itseäsi oleva väri korostuu. Yleensä otankin lähimmäksi itsenäni vaaleamman värin. Jos on selkeä pohjaväri olemassa, niin silloin pidän lähimpänä pohjaväriä eli pääväriä.

Lankojen pitelystä kädessä on Raikulla jo niin selkeät ohjeet, etten lähde niitä toistamaan. Raikun ohjeet löytyvät hänen blogistaan Outo lintu linnassa. Raiku antaa myös kuvalliset ohjeet lankojen sitomiseen.


7. Jos jälki ei ole ensimmäisellä kerralla hyvää, älä luovuta

Kirjoneuleen jälki tulee sitä paremmaksi, mitä enemmän neulot. Aivan ensimmäiset kirjoneuleeni neuloin liian tiukkaan. Tähän auttoi isompien puikkojen ottaminen. Muutoinkin kirjoneuleet kannattaa melkein neuloa 0,5-1 kokoa isommalla.

Minulla oli pitkä tauko kirjoneuleissa, kun aloin neulomaan totoroja. Ensimmäiset eivät suinkaan olleet ohuesta alpaca-langasta, vaan tein ne Novitan nallesta. Jostain syystä neuloin aivan liian löysää. Käsialasta ja langasta johtuen ne totorot mahtuvat paremmin tokaluokkalaiselleni (kunhan vain saan tehtyä parin). Myös puikkomateriaalin vaihtaminen voi auttaa. Jotkut saavat parempaa jälkeä puisilla puikoilla ja toiset taasen metallisilla. Kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja ja tutkia mikä toimii sinulla.

Kirjoneuleissa höyryttäminen. kostuttaminen, silittäminen tms. auttaa paljon lopputuloksen parantamisessa. Itse melkein kostuttaisin, vähän venyttelisin joka suuntaan ja antaisin kuivua tasona. Tämä siloittaa kuviota ja epätasaisuuksia neulejäljessä.

Tästä huomaa hyvin, miten tein alkuun liian löysää ja tekniikan parantuessa alkoi jälkikin parantua

8. Tasona vai pyörönä neulominen

Kirjoneuletta voi tehdä myös tasona, mutta suosittelen aloittelijaa neulomaan "pyörönä" eli suljettuna neuleena. Villasukat, lapaset, säärystimet ja tuubihuivit ovat hyviä vaihtoehtoja. Muistan itsekin opetelleeni koulussa ekat kirjoneuleet säärystimissä.

Joulupallo blogin alkuajoilta ja se on edelleen täyttämättä. Huoh.

Lopuksi ekat kirjoneuleeni, jotka ovat täysin valmiit ja olen täysin tyytyväinen

Minecraft villasukat

Minecraft tuntuu olevan nyt kova sana vähän kaiken ikäisillä lapsilla. Niin myös meillä, vaikkakin into on todennäköisesti tarttunut ystäviltä. Peliä meillä ei ole ja tytöt eivät ole tainneet edes kylässä sitä pelata. Mutta onko sillä väliä? Pääasia, että saajaa miellyttää.

Näiden villasukkien oli alunperin tarkoitus päätyä lahjaksi, mutta kädenjälki oli niin auttamattoman surkeaa, että nämä jäivät omaan kotitalouteen. Sukat on tehty kirjoneuleena, osin intarsiaa hyväksikäyttäen. Valkoiset silmät on tehty jälkikäteen silmukoita jäljentäen. Ihan hävettää. On kuitenkin tullut neulottua jo useampi vuosi, mutta kirjoneule ei ole edelleenkään vahvin lajini. Silti tiedän saavani parempaakin jälkeä aikaiseksi. Tosin näitä villasukkia ei ole käsitelty. Höyrytys, silitys, kostutus, pingoittaminen tai ihan vain pesu parantaisi todennäköisesti lopputulosta ja saisi sukat näyttämään enemmän viimeistellyiltä.

Tänään kävimme koko sakki kirjaston pelipäivässä pelaamassa lautapelejä laidasta laitaan sekä tutustumassa kuvataidekoulun näyttelyyn museolla. Kulttuuripäivä siis. Kaksi omaa kuvataidekoululaista löysi omat työnsä muiden joukosta.

P.S. Tulevassa joulukalenterissa taitaa minecraftitkin vilahtaa. Ei voi tietää.

Nimi: Minecraft villasukat kirjoneuleena
Lanka: Novita Nalle musta ja Novita Pikku Sisko vihreä kaksinkertaisena
Koko: n. 36
Kenelle: Jäi meille omalle tytölle
Ohje: Oma ohje
Ajatuksia: Aivan surkean karseaa jälkeä verrattuna omaan normitasoon. Mikäköhän vaivasi?

Minecraft is everywhere and everybody seems to be into it. My girls haven't played it, but still they love it and are excited about the characters. I don't know what was the problem, but I just didn't like the outcome. These socks are uneven and just plain awful. These were meant as a present, but I just can't give these to anybody. Oh, by the way, you may see minecraft characters also in my advent calendar. Who knows. 

Jouluinen mysteerisukka

Raikun blogi Outo lintu linnassa on yksi suosikeistani. Joten tottakai on oletettavaa, että osallistun myös Raikun mysteerisukkaan. Mysteerisukan ohje löytyy kyseisestä blogista sekä Ravelrystä.

Mysteerisukka ilmestyy joulukalenterin myötä kokonaisuudessaan. Nyt on ensimmäinen vihje julkaistu ja alla on tulokseni. Lankana on Knitlob's Lair Väinämöinen. Pohjavärinä on muste, joka kerrassaan upea väri. Keskimmäinen kuva on epäselvä, mutta siinä saa edes jonkinlaisen käsityksen väristä. Toisena värinä on hopea. Kirjoneule itsessään on minulle aika harvinaisuus, joten jälki on edelleen hieman epätasaista. Olen kuullut, että neliskanttiset puikot auttaisivat, mutta toimiiko se? Todella?

Toista vihjettä jo odotellaan. Raiku!? :D

Uusi ihastus

Näin tuolla facebookin neulonta-ryhmässä oravalapaset, jotka oli tehty käännettäviksi. Oravista en niin innostunut, mutta kaksipuoleinen ja erityisesti lämmittävä kirjoneulelapanen kuulosti juuri siltä mitä kaipasin.

Olen neulonut nyt melkein ranneosuuden toisesta lapasesta ja olen aivan innoissani! Mahtavan tuntuiset ja näköiset! Kirjoneuleen malli on ravelrysta ja se paljastukoon aikanaan. Ohje käännettävään lapaseen eli onteloneuleeseen löytyy paristakin eri paikkaa. Alkuperäinen inspiraationi on blogista Lankapirtti, mutta onteloneuleen ohjetta löytyy myös Ullasta.

Alku oli pientä harjoittelua ja lankojen tahatonta solmimista, mutta nyt jo homma hoituu. Hieman mietityttää sormiosat kavennukset, mutta uskoisin jotain keksiväni. Neuleet alkavat tulla jo pahasti uniin. Ensin Tintsan Kettu-sukat ja nyt sitten tämä onteloneule. Viime yö meni siihen, kun unissani mietin miten tuo tuplalapanen tehdään käytännössä. Neuloosin oireitako? Ei kai? :D

Joulupallo

Mikä olisi paras ajankohta julkaista blogiteksti joulupallosta? Helmikuu tietysti, aikaisintaan.

Joulupallo on tehty Arnen ja Carloksen joulupallo-ohjeen mukaisesti. Neuloin joulupallon valmiiksi hieman ennen joulua, mutta se jäi täyttämättä ja viimeistelemättä. Liityin mukaan joulupallohysteriaan, mutta aika ei vain antanut periksi. Ensi jouluna kuusessa roikkuu takuuvarmasti joulupalloja ja toivottavasti muuta lähtee maailmalle lahjaksikin. Lisäksi joulupallo on helppo ja mukavan pieni kirjoneuleen harjoitteluun, joka ei ole oma vahvuuteni.