Kevätperhonen

Toinen jämätyö valmistui juuri ja on sitä jo odotettukin. Virkkaus on aivan ihanaa, mutta minulla tulee siitä ranne ja käsi kipeäksi. Aikamoista kitkutusta on ollut ja taukoja on ollut pakko pitää, mutta joskus vaiva on kaiken sen arvoinen.

Kevätperhonen on Kauneimmat Käsityöt - lehdestä heinä-elokuu nro 4 2010. Ostin aikoinaan lehden vain ja ainoastaan perhosen takia ja olen siitä asti mallia ihaillut ja etsinyt sopivaa hetkeä perhosen tekoon. Nyt jämäblogin kannustama tartuin haasteeseen. Koppaan oli kertynyt Novitan seitsemää veljestä yhdessä jos toisessa värissä. Jämät ovat jäänteitä villasukista, pipoista, koiran palmikkopaidasta, joulupalloista ja ties mistä muusta. Ja olen todella tyytyväinen, että lankaa kului mukavasti.

Perhosen tulevat omistajat ovat jo nukkumassa, joten suoraa reaktiota en voi kertoa. Tosin kättä kiinnittäessäni nuorimmainen, reilu vuoden ikäinen, olisi halunnut perhosen jo itselleen ja ilmaisi hyvin raivoisasti tahtonsa. Meidän tyttö osaa kiukkupotkuraivarit. :)

Lopputulokseen olen todella tyytyväinen ja taidan ihastella perhosta loppuillan. Olen aikaisemmin tehnyt muutaman pienemmän nuken, mutten mitään tätä kokoluokkaa. Kuvista yksi on otettu lasten rattaista, jotta näette paremmin perhosen koon. Ja täytyyhän perhonen päästää luontoon kukkien sekaan. :) Tähän aikaan illasta saa parvekkeen pienet väriläikät kelvata.

Pidän!